Kryptovaluutat ja Venäjä – uusi uhka?
Ne ovat kuin rotanmyrkkyä. Näin miljardöörisijoittaja Warren Buffett kuvaili Bitcoinia ja muita kryptovaluuttoja, kun hän arvioi seuraavan kymmenen vuoden pörssimarkkinoita ja taloustilannetta vuosittaisessa tapaamisessaan osakkeenomistajiensa kanssa. Kryptovaluutoista ja erityisesti Bitcoinista puhutaan paljon, mutta mitä ne oikeastaan ovat?
Tulevaisuuden teknologiateollisuuden miljardöörisukupolvi väittää niiden kääntävän talouden päälaelleen ja uhmaavan hallintojen sekä keskuspankkien hegemonian kaupankäynnissä, mutta konservatiivisemmat sijoittajat – kuten Buffett – toteavat niiden olevan vain yksi uusi talouden spekulatiivinen kupla.
Kryptovaluutoista ainutlaatuisen tekee niiden hajautettu luonne. Sen sijaan, että niiden painamisesta vastaisi keskuspankki ja -hallinto, perustuu niiden määrä yhteisön tuottamaan määrään. Yksilö tai yritys voi tuottaa kryptovaluuttoja vastineeksi siitä, että hän osallistuu omilla palvelimillaan valuutan toimintaan, ja välittää ihmisten välisiä rahallisia transaktioita ja kauppoja.
Tavalliselle suomalaiselle kryptovaluutat saattavat kuitenkin kuulostaa kovin etäiseltä. Bitcoin ja muut sen kaverit saattavat näyttäytyä hikisten nörttien pelivälineenä, jolla ei voi laamanvillasukkien ja pelien lisäksi ostaa mitään muuta. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Päinvastoin kryptovaluutoista saattaa tulla helposti piikki lihassa, josta emme pääse irti kirveelläkään.
Venäjän valtio on varmaankin viimeinen tekijä, jonka odottaisi nousevan esiin keskusteluissa kryptovaluutoista. Heidän kiinnostuksellaan on kuitenkin hyvin järkevä syy: taloudelliset sanktiot ja Euroopan ja Yhdysvaltojen taloudellinen ylivalta. Joulukuussa 2017 Venäjän valtio ilmoitti julkaisevansa oman valtiollisen kryptovaluuttansa, joka olisi suunnattu erityisesti Aasian kehittyville markkinoille.
Kiinan kaltaisissa maissa, jossa mobiilimaksaminen on jo arkipäivää, saattaisi tämänkaltainen transaktioväline saavuttaa suurtakin suosiota. Kokonaisuutena Venäjän talousalueen ja Aasian kehittyvien markkinoiden talousalue voisikin tarjota tälle uudelle kryptovaluutalle käyttäjäpohjan, joka olisi lähes puolet koko maailman väestöstä.
Kaikesta tästä huolimatta tämä Venäjän keskuspankin äärimmäisen huolestuttavaa uutinen ei venäläisiä valtiollisia propagandamedioita mukaan laskematta rikkonut edes uutiskynnystä. Kryptovaluutat ovat luonteeltaan jäljittämättömiä ja hajautettuja, ja onkin hyvin havahduttavaa, mikäli Venäjä onnistuu alistamaan yhden niistä omaan valtiolliseen kontrolliinsa.
Pahimmillaan kryptovaluuttoja voitaisiinkin käyttää rikollisen ja valtiollista epävakautta tavoittelevan toiminnan anonyymiin tukemiseen, veronkiertoon ja toisaalta maailmantalouden yleisen kontrollin kiertämiseen. Nykyisen venäläisen lainsäädännön puitteissa kryptovaluuttoja ei nimittäin määritellä varsinaiseksi valuutaksi vaan pikemminkin taloudelliseksi kaupankäynnin instrumentiksi.
Buffett on siis oikeassa, kun hän kuvailee kryptovaluuttoja rotanmyrkyksi, mutta täysin eri syystä kuin hän itse varmasti tarkoitti. Kryptovaluutat ovat potentiaalisesti myrkkyä taloudelliselle järjestelmällemme ja ennen kaikkea kansainväliselle taloudelliselle sääntelylle sekä kontrollille. Jotain pitää siis tehdä, mutta kysymys onkin, miten yhteiskunta voi kontrolloida Hydran kaltaista hirviötä, jolle kasvaa aina kaksi suuta, kun siltä katkaisee yhden.
Joulukuussa 2017 kaikki kryptovaluutat salamannopeasti moninkertaistivat arvonsa. Ne menivät rakettimaisesti ylöspäin. Silloin syntyi yli yön Bitcoin miljonäärejä. En tiedä oliko tuolla ajoituksella jotain tekemistä mainitsemasi Venäjän ilmoituksen kanssa.
Ne kääntyivät kuitenkin parin viikon sisällä selvään laskuun ja laskivat sitten kuukauden aikana suurin piirtein samalle tasolle kuin syksyn mittaan 2017 olivat olleet ennen tuota piikkiä. Sen jälkeen ne ovat tämän vuoden aikana seilanneet jollain tavoin ylös ja alas, mutta varsin kohtuullisissa raameissa toisiaan hämmästyttävän tarkkaan seuraten. Tällä hetkellä ne eivät näytä sen enempää kuplalta kuin romahdustakaan enteilelviltä. Pikemminkin hyvin kesyiltä.
Voi olla, että joulukuun piikillä oli kuitenkin jokin toinen syy. Pyrkikö jokin pääomapiiri jostain syystä silloin niitä miljardikaupalla hankkimaan rahan pesuun t.m.s.?
Ilmoita asiaton viesti
Venäjä taitaa kääntyä enenevässä määrin Kiinan suuntaan kun lännen suunnalta tulee vain pakotteita.
Kiinassa onkin maksukykyinen raaka-aineiden ostaja.
Muunlaiseen kaupalliseen toimintaan Venäjän järjestelmä on saamaton.
Sosiaalidemokraateille jotka ovat erikoistuneet verottamiseen ja verojen uudelleen jakamiseen virtuaaliraha on haitallinen.
Ilmoita asiaton viesti
Tästä kirjoituksesta jäi epäselväksi, mikä kryptovaluutoissa nyt niin kauhean pahaa on. Periaatteessa kryptovaluutta tarkoittaa tietoverkossa siirrettävää salausta ja hajautettua tallennusta käyttävää maksuvälinettä. Sinällään se ei eroa esimerkiksi käteisestä rahasta tai kullasta siinä mielessä, että niitäkin voidaan käyttää rikollisen ja valtiollista epävakautta tavoittelevan toiminnan anonyymiin tukemiseen.
Sääntelylle ja kontrollille kryptovaluutat toki ovat myrkkyä, mutta sääntely ja kontrolli taas itsessään ovat myrkkyä taloudelle, joten en oikein ymmärrä, miksi tuo olisi argumentti kryptovaluuttoja vastaan.
Lisäksi, kirjoituksessa on myös (ainakin) yksi epäjohdonmukaisuus. Kirjoittaja toteaa, että olisi havahduttavaa, mikäli Venäjä onnistuu alistamaan yhden kryptovaluutan valtiolliseen kontrolliinsa. Toisaalta kirjoittaja vaikuttaa pitävän juuri kontrolloimattomuutta kryptovaluuttojen pahimpana puolena. Eli olisiko tuo nyt kirjoittaja mielestä huono asia, jos Venäjä onnistuisi kontrolloimaan yhtä kryptovaluuttaa? Tai olisiko se enää kryptovaluutta lainkaan, jos se olisi Venäjän valtion kontrollissa?
Ilmoita asiaton viesti