Markus Mikael Myllyniemi Historian opiskelija ja kansalaisaktiivi | SDP:n kunnanvaltuutettu Kirkkonummella

Kuka kuuntelee kansalaista?

  • Hallitus on jättänyt asianmukaisesti käsittelemättä usean suurta kannatusta nauttineen kansalaisaloitteen.
    Hallitus on jättänyt asianmukaisesti käsittelemättä usean suurta kannatusta nauttineen kansalaisaloitteen.

Viimeiset neljä vuotta ovat olleet Suomen mittakaavassa poikkeuksellisia. Mittavia lakipaketteja on yritetty ajaa läpi vaihtelevin lopputuloksin ilman parlamentaarista ja puoluerajat ylittävää valmistelua. Kiire on näkynyt valmiiden lakiluonnosten laadussa, minkä seurauksena perustuslakivaliokunta on useaan kertaan joutunut toppuuttelemaan hallitusta, ja pistämään sen aloitteet jäähylle. Nurkkaan ovat joutuneet muun muassa nyt jo surullisen kuuluisat sosiaali- ja terveyslait sekä juuri hyllytetyt tiedustelulait.

Kun oppositiopuolueet ovat epätoivoisesti pyrkineet pysymään mukana hallituksen poukkoilevassa valmistelutyössä, on heitä syytetty hidastelusta ja lainsäädäntöprosessin sabotoimisesta. Tulilinjalle on joutunut esimerkiksi sotevaliokunnan demaripuheenjohtaja Krista Kiuru, jota vaadittiin tilille liian monen asiantuntijan mielipiteen kuulemisesta. Myös puolustusministeri Niinistö on avannut sanaisen arkkunsa todetessaan, että tiedustelulain perustuslaillisiin ongelmiin puuttunut asiantuntija käyttäytyi hänen mukaansa ”perustuslakitalebanin” tapaan.

Meillä jokaisella on ääni, vaikka eräät muuta haluaisivatkin. Viimeisen parin viikon aikana hallitus on täysin kaatanut kaksi suurta kansansuosiota nauttinutta kansalaisaloitetta koskien maksutonta toisen asteen koulutusta ja aktiivimallin purkamista. On selvää, etteivät kaikki aloitteet voi johtaa toimiin, mutta hallituksen ja eduskunnan tulisi käsitellä ne niiden ansaitsemalla arvokkuudella. Tyhjä sali hallituskansanedustajia kansalaisaloitteen käsittelyn aikana ei kuitenkaan viesti tätä kunnioitusta.

Kansan pitää edelleen tulevaisuudessakin olla kiinteästi mukana demokraattisessa päätöksenteossa. Arkadianmäen edustajat eivät saa piiloutua graniittiseiniensä taakse, vaan heidän on kuunneltava kansalaisia ja otettava heidät huomioon. Maassa, jossa nukkuvien puolue on jo nyt suurin puolue, johtaa suomalaisten äänen hiljentäminen vain tämän poliittisen passiivisuuden ja apaattisuuden korostumiseen.

Hyvät päätökset tehdään kansan tuella faktapohjaisen tiedon perusteella. Jos haluamme tulevalla vaalikaudella ratkaista yhteiskuntaamme vaivaavat norsunkokoiset ongelmat, meidän tulee ymmärtää toisiamme ja ennen kaikkea suomalaisia. Demokraattisessa valtiossa politiikkaa ei tehdä kansan yli kävelemällä, vaan heitä kuuntelemalla.  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Toivottavasti otatte opiksenne tulevalla vaalikaudella, kun -ilmeisesti- olette itse puolueena jälleen valmistelemassa lainsäädäntöä. Olihan myös edellinen vaalikausi surullisen kuuluisa huonosta ja kiireellisestä valmistelutyöstä, kun silloinen hallitus toi esityksiään eduskunnalle.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

"Jos haluamme tulevalla vaalikaudella ratkaista yhteiskuntaamme vaivaavat norsunkokoiset ongelmat, meidän tulee ymmärtää toisiamme ja ennen kaikkea suomalaisia. Demokraattisessa valtiossa politiikkaa ei tehdä kansan yli kävelemällä, vaan heitä kuuntelemalla."

Olisihan kansaa voinut kuunnella jo nykyisellä tai sitä edeltäneillä vaalikausilla, jolloin demaritkin olivat mukana kuunnellen hekin enemmän erilaisia etujärjestömietintöjä kuin kansaa eli oikeita ihmisiä.

Työministerin tapaan kaljupäätä raapaisten tuntuu hämmentävältä, ettei esimerkiksi yhtä keskeistä aktiivisuusehtoristiriidan substanssia ole korjattu realistisemmin työelämää heijastelevammaksi ja täten oikeudenmukaisemmaksi yhtä aikaa huhtikuussa 2019 voimaan tulevien lakimuutosten kanssa. Asetushan laajentaa niiden toimijoiden joukkoa, joiden järjestämä työllistymistä tukeva toiminta hyväksytään aktiivimallin edellyttämäksi aktiivisuudeksi. Jatkossa mm. Työttömien Keskusjärjestö tai jäsenyhdistys tai muu julkista rahoitusta saava yhdistys ja ammattiliitto/järjestö voisi järjestää 'toimintaa joka olisi aktiivisuutta kerryttävää'.

Olisi kai paikallaan, että myös osa-aikainen työ ihan oikeassa työmarkkinoilla toimivassa yrityksessä katsottaisiin aktiivisuutta kerryttäväksi, vaikka sitten markkinaehtoinen palkkataso osoittautuisikin ajoittain jälkikäteen hieman minimipalkkaa matalammaksi (mikä on kuitenkin vallitseva käytäntö useilla työelämän aloilla). Moni työnhakija osallistuisi edelleen mieluummin oikeasti saatavilla oleviin työtilaisuuksiin kuin työllisyysvaikutuksiltaan arvailunvaraiseen ja sidonnaisuusrakenteeltaan kirjavahkoon aktiivijärjestökurssitukseen. Minimipalkkaklausuuli aiheuttaa aktiivimalliin sovellettuna työttömyysturvaristiriidan, mikä karhunpalvelus ei todellakaan pääsääntöisesti palvele yksittäisiä työhaluisia työttömiä tai työllisyyden kehitystä. http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270117-a...

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Kuka kuuntelee kansalaista?"

Joka neljäs vuosi eduskuntavaaliehdokkaat ja joka neljäs vuosi kuntavaaliehdokkaat. Noita vaalikampanjoita lukuunottamatta poliitikot eivät vaivaudu edes olemaan kuuntelevinaan.

Toimituksen poiminnat