Työpahoinvointi maksaa 25 miljardia
Nykytyöntekijä on työllistetympi kuin koskaan. Samalla heiltä odotetaan paljon enemmän kuin aikaisemmilta sukupolvilta. Joka neljäs suomalainen kärsii työuupumuksesta samaan aikaan, kun reilusti yli puolet työntekijöistä kärsii työpaikan aiheuttamasta henkisestä uupumuksesta. Työntekijöistä on siis nopeasti kehittymässä kertakäyttövälineitä, jotka voidaan työntää sivuun heti, kun he muuttuvat hyödyttömiksi.
Työntekijöiden kertakäyttökulttuurin murros alkoi vuosikymmeniä sitten, mutta on korostunut entisestään Sipilän hallituskaudella. Puheet kilpailukykysopimuksesta ja työntekijöiden työehtosopimusten yleissitovuuden purkamisesta ovat kannustaneet tuottavuuden kultin syntyä, jonka mukaan jokaisen kansalaisen velvollisuus on uhrata oma vapaa-aikansa ja palkkatasonsa suuryritysten ja talouskasvun nimeen.
Työpahoinvoinnin ja loppuun palamisen kustannuksia eivät lopulta maksa yritykset vaan veronmaksaja. Hyvinvointivaltio pitää huolta kaikista kansalaisistaan, ja tarjoaa sen tukiverkon, johon ihminen voi tukeutua pudotessaan tyhjän päälle. Työterveyslaitoksen professori Guy Ahonen on laskenut vuonna 2016, että työpahoinvoinnista koituu Suomelle vähintään 25 miljardin euron kustannukset. Työnantajat pitää siis saada suurempaan vastuuseen työntekijöidensä hyvinvoinnista samaan aikaan, kun meidän pitäisi yhteiskuntana siirtää työpaikan painopistettä hyvinvointiin silkan tehokkuuden tavoittelemisen sijaan.
Kasvavan voiton tavoittelun aiheuttama työelämän murros tulee väkisinkin heikentämään työntekijän oikeuksia ja pahentamaan tilannetta entisestään, jos emme puutu muutospaineeseen nyt. Jokaisella suomalaisella on oikeus työpaikkaan, jossa hän kokee olonsa mielekkääksi ja arvokkaaksi. Ihmistensuojelun avulla voimme yhdessä olla varmistamassa, ettei tulevaisuuden työpaikasta kehity pyöräovea työelämästä aina suoraan roskalavalle.
Mistä sen tietää että nykyduunarilta vaaditaan enemmän kuin ennen? Ainakin työtuntien perusteella vaatimustaso on keventynyt hurjasti. Työnantajalla on myös jo nyt vastuu kaikesta muusta paitsi työntekijän perseen pyyhkimisestä.
Ilmoita asiaton viesti
Parantaa tietysti ain voi, ja kaikesta päätellen niin tehdäänkin. Ainakin vuosivälillä 2008 -2013 työtyytyväisyys on parantunut, jopa merkittävästi. Tarkempi lähteiden tutkiminen tietysti kertoo enemmän, mutta tällaisella suht. nopealla selauksella tutkimusten tulokset ovat hyvin yhdensuuntaisia.
Laitetaan nyt yksi esimerkki:
https://www.stat.fi/til/tyoolot/2013/tyoolot_2013_…
Ps. Mistä johtuu, että näillä ”kaikki on pielessä ja menee vain huonommaksi” kirjoittelijoilla ei koskaan ole esitettävänään oikeastaan mitään mielipiteidensä tueksi.
Ilmoita asiaton viesti
Muutama vuosi sitten bongasin tutkimuksen, minkä mukaan lääkäreiden viikkotyöaika on 17 tuntia. Muilla se on liki 40 h.
Selvityksen mukaan tuohon 17 tuntiin päästiin ynnäämällä kaikki lääkärin tekemät työt, kuten potilaan kanssa käytetty työ ja paperihommat.
Tänään olin kuulevinani, että 40% lääkäreistä tekee sivuhommia. Ilmeiseti tuo 17 h/viikko on keventynyt ihan mukavasti.
Muilla ei taida olla sellaista luppoaikaa.
Ilmoita asiaton viesti
Suomalainen työelämä meni pilalle 90-luvun laman seurauksena. Se jätti jälkeensä suurtyöttömyyden, ja asennemaailma muuttui pysyvästi ”selviytyköön ken voi” -tyyppiseksi.
Ilmoita asiaton viesti