Markus Mikael Myllyniemi Historian opiskelija ja kansalaisaktiivi | SDP:n kunnanvaltuutettu Kirkkonummella

Länsi-Uusimaa tarvitsee kaksi rataa

Julkinen liikenne on tulevaisuutta ainakin, mikäli tarkastelemme nykyhallituksen ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. Ihmisiä kannustetaan vaihtamaan yksityisautonsa kumipyöriin ja kiskovaunuihin tiemaksujen avulla. 

Länsi-Uusimaa on rivitalo- sekä omakotiasujien mansikkapaikka ja on selkeää, että he kaikki eivät pysty käyttämään julkista liikennettä. Länsi-Uudenmaan kunnilla on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus tukea tätä kehitystä. Rajojemme läpi kulkisi potentiaalisesti kaksi junalinjaa sekä pohjoisessa että etelässä, joiden avulla voisimme mahdollistaa valtaosalle uusmaalaisista ympäristöystävällisemmän ja sujuvamman työmatkan. Olemme nyt kuitenkin menettämässä tämän tuhannen taalan paikan.

Uusmaalaiset valtakunnanpoliitikot Adlercreutz (rkp.), Kvarnström (sdp.) ja Saramo (vas.) ovat tällä viikolla esittäneet populistisia väitteitä, joiden mukaan tunnin juna on liian hidas, eikä palvele sen vaikutusalueen asukkaita. Nämä väitteet eivät kuitenkaan vastaa totuutta. 

Suurin ongelma nykyisellä rantaradalla on kapasiteetti. Turun suuntaan kulkevat pikajunat syövät kapasiteettia, joka voitaisiin niiden sijaan luovuttaa lähijunille. Tunnin junan seurauksena nämä pikajunat voitaisiin siirtää pohjoisemmalle oikoradalle, jolloin rantaradalle vapautuisi huomattavasti tilaa lähi- ja taajamaliikenteelle. 

Yhtä lailla, mikäli rantaradan liikenne haluttaisiin vastaamaan tunnin junan nykyistä suunniteltua nopeutta, tulisi se rakentaa käytännössä kokonaan uudelleen sen mutkaisuuden takia. Tämä tarkoittaisi luonnollisesti merkittäviä pakkolunastuksia, joissa vuosisadan aikana syntynyt kulttuurimaisema tuhoutuisi. Samaan aikaan toinen puoli uusmaalaisista joutuisi edelleen turvautumaan yksityisautoon ja maksamaan kiltisti ruuhkamaksunsa.

On tekopyhää tehdä politiikkaa, joka pakottaa ihmiset auton rattiin samaan aikaan, kun valtio aktiivisesti rankaisee sen käytöstä. Maailmaa ei pelasteta siltarumpupolitiikalla, vaan vastuullisella päätöksenteolla, josta hyötyvät kaikki Länsi-Uudenmaan asukkaat.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Junalippujen hinnat pitää saada myös alas.

Käyttäjän IonMittler kuva
Ion Mittler

Olisihan se kiva olla kaksi rataa, kun olisi myös maksaja niille.

Muualla Suomessa tilanne on niin paljon heikompi, että valtion taskusta pitäisi tasapuolisuuden nimissä jakaa rahaa ensin kaikkialle muualle jossa tilanne on heikompi. Jyväskylästä jokaiseen ilmansuuntaan.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Suurin kysymys liikenne verkkojen kehittämisissä ,ei ole yksittäisten ratojen ja siltarumpukysymysten-Turkuun, Tampereelle ,Lappeenrantaan vai Tallinaan vaihtoehdot - taso vaan se, miten pitkälle olemme valmiita kehittämään yksipuolisesti raideliikennettämme kun tarve ja suurin hyöty voitaisiin saada liikenne verkon kehittämisissä muualta.
Lisäksi mikäli jatkamme tätä yltiöpäistä raideliikenne buumiamme, joudumme jatkossa sitä suurempiin suhteellisiin ylläpito kustannuksiin mitä enemmän meillä on raiteita, koska joka vuosi joudumme subventoimaan ylläpitoa sitä enemmän mitä enemmän rakennamme uutta raideliikennettä valtion varoin.
Otaksun että SDP teki viisaasti stopatessaan raideliikenne infran yltiöpäisen rakentamisen nyt pakollisella hallitusohjelma - suunnittelutauolla.
Mielestäni ehdottomasti nyt ennen raideliikenne infra investointeja pitää tehdä uusia prioriteetti arvioita ottaen mukaan hallituksen ohjelmaan otetun uuden liikenne moodi jaon mukaisesti.
Koska nyky arviot ovat hallituksen ohjelman mukaan kaikki puutteellisesti neljälle liikennemuodelle valmisteltuja. vv 2007 -2019 edellisien hallitusten toimesta.
http://bionavigaattori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/27...
+++
Lähtökohdaksi tulisi ottaa taloudelliset, parhaat liikennemoodi infrat ja omat rajoitetut varantomme. Analysoida ne puhtaalta pöydältä ja sen jälkeen vasta tehdä päätökset mihin liikenne moodiin ja mihin liikenne verkkoon panostetaan mitenkin paljon ja milloin.

http://bionavigaattori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/27...
+++
meillä on raiteita noin 6000 km ja jotka muodostavat yhtenäisen liikenneverkon
Meillä on maanteitä(valtion) noin 78 000 km liikenneverkkona.
Nämä vievät nykyliikenne infra budjeteista noin 95-97 %
Niille on laskettu korjausvelkaa noin 2,5 miljardia
Raideliikenteen väylänpito km / vuosi maksaa valtiolle noin 54 000 euroa
Maanteitten vastaava on noin 7000 euroa/km/ vuosi.
Vesiliikenne väylät noin 6000 euroa/km / vuosi
+++
ja vesiliikenne verkolla ei korjausvelkaa ole olleenkaan koko väylästöjen osalta analysoitu. (en käytä verkko sanaa koska meillä ei ole otettu EU sisävesiliikenne tavoitetta-ennen tämän hallituksen ohjelmaa sitten vuoden 2003 , eikä strategiaa liikenne verkon tarpeellisuudesta- edes keskusteluun saati huomioon, raportteihin tai valtion budjetteihin )

Toimituksen poiminnat